Onpas vaikeaa keksiä otsikkoa, tai ylipäätään sitä mistä kirjoittaa.. En ainakaan itestäni, haluan pysyä niin anonyyminä kun vain mahdollista, silloinhan voi kirjoittaa kaikesta.. Eikö niin? Pakkohan mun on itestäni kirjottaa, ei tässä kuitenkaan mistään saduista oo kyse.. Mähän oon ihan tavallinen ihminen täällä muitten tavallisten joukossa.. Tai oonko? Onko tavallista, että vähän päälle 30 vee, osaa aina sotkea omat asiansa alusta loppuun saakka.. Pitkä parisuhde takana ja edessäkin, ainakin toivottavasti.. Miksi sitä silti nauttii siitä toisilta saadusta huomiosta, eikä osaa edes jättää sitä siihen huomioon, vaan vie sen pidemmälle.. Miksi sitä alkaa etsiä omasta puolisostaan pitkän ajan jälkeen enemmän virheitä kun niitä hyviä asioita. Likaset tiskit, sukat väärissä paikoissa nauratti joskus, nykyään ne saa veren kiehumaan.. Saatikka kuorsaaminen, niistäminen tai lukematon lista niistä asioista jotka vaan saa veren kiehumaan.. Onko sitä huumaa mahdollista saada takaisin? Tai sitä, että vatsaa kutkuttaa kun toinen tulee viereen? Vaihtaminen ei ainakaan auta asiaan, rakkautta kun vielä on, mutta se tunne se kiva tunne puuttuu.. Ja arkistuuhan se uusikin joskus.. Takana on liian pitkä aika hyviä aikoja, lapset, koti, perhe, kaikki.. Mä haluan sen ihastumisen takaisin! Auttakaa mua siinä 🙂 Tä mun kirjottaminen tulee varmasti olemaan aika sekavaa, mutta varmasti sitäki viihdyttävämpää..:)
